Voimajohtoalueista arvokkaita uuselinympäristöjä niittykasveille – maanomistajille hoitotukea

Kuva: Katri Salminen
Perinteisen maatalouden murroksen myötä avoimet niityt, kedot ja laitumet ovat häviämässä maisemastamme. Alueiden suojelu on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää, sillä joka neljäs kaikista Suomessa elävistä uhanalaisista lajeista elää perinnebiotoopilla.
 
Perinteistä niittykasvillisuutta ja monipuolista lajistoa löytyy edelleen voimajohtoalueilta. Alueita on kuitenkin hoidettava ja kehitettävä. Hoitotyöhön tarvitaan mukaan maanomistajia.
 
”Voimajohtoalueet ovat usein hyödyntämätöntä joutomaata. Maanomistajat eivät oikein tiedä, mitä niissä voi ja uskaltaa turvallisuuden vuoksi tehdä. Alueista voidaan kehittää luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kannalta arvokkaita niittykasvien uuselinympäristöjä”, erikoisasiantuntija Tiina Seppänen Fingridiltä kertoo.
 
Helppohakuinen tuki ja hoitosuunnitelma
 
Fingrid on kehittänyt maanomistajille erityisen tuen voimajohtoaluiden maisema- ja luontoarvojen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Tuen hakeminen on tehty mahdollisimman helpoksi. 
 
”Monet perinneympäristöille haettavat tuet ovat melko raskaita prosesseja. Voimajohtoalueiden tuki on kevyt vaihtoehto, jota kannattaa hakea myös pienimuotoisille kohteille”, Seppänen korostaa.
 
Fingridin tuki käsittää voimajohtoalueen hoitajalle maksettavan rahallisen tuen sekä Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijan laatiman hoitosuunnitelman. 
 
”Maastokäynnin yhteydessä kartoitamme kasvillisuuden ja maisema-arvot sekä alueelle sopivat hoitotoimenpiteet yhdessä maanomistajan kanssa. Niiden pohjalta laaditaan hoitosuunnitelma”, maisema-asiantuntija Paula Salonen Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisista kertoo.
 
Katseenvangitsijoita ja pölyttäjien paratiiseja
 
Voimajohtoalueiden kasvillisuus tulee pitää matalana, mutta muuten niitä voi kehittää kohteen ja tarpeiden mukaan.
 
”Kivikkoisesta alueesta voi tehdä laitumen. Laiduntavat eläimet syövät ruohot ja pitävät lehtipuiden vesomisen kurissa. Laidunnuksen myötä kasvillisuus ja eliöstö monipuolistuvat. Läheltä asuinalueita kulkeville johdoille voi perustaa vuokrattavia viljelypalstoja. Alueesta voi myös kehitellä katseenvangitsijan perustamalla maisemapellon. Kukkivat kasvustot luovat viihtyisyyttä ja tarjoavat hyvän elinympäristön pölyttäjähyönteisille”, Salonen vinkkaa.
 
Seppänen toivoo, että mahdollisimman moni maanomistaja löytäisi hoitotuen ja tulisi mukaan talkoisiin luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
 
”Tänä vuonna luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on ollut voimakkaasti esillä mediassa.  Suomalaiset tuntuvat olevan hyvin kiinnostuneita tekemään konkreettisia tekoja kehityskulun kääntämiseksi. Kiinnostus myös meidän tukeamme kohtaan on nousussa, mutta lisää kohteita mahtuu mukaan oikein hyvin”, Seppänen kertoo.
 
Lisätietoja
 
Tuen sisältö ja kriteerit
Fingridin tuki käsittää kohteen hoitajalle maksettavan tuen sekä Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijan laatiman hoitosuunnitelman.
Tuen määrä on 300 euroa (alv 0 %) / hehtaari kolmivuotiselle tukikaudelle. Hoidettava alue on vähintään 0,3 hehtaaria.
Tuettavalla alueella tulee olla maisemallisia arvoja ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä tekijöitä. Tarkemmat perinneympäristön tuen kriteerit löytyvät Fingridin nettisivuilta.
Tuen edellytyksenä on, että aluetta hoidetaan suunnitelman mukaisesti.
Tukea voi hakea ympäri vuoden.
 
 
Yhteystiedot: 
 
Fingrid Oyj
erikoisasiantuntija Tiina Seppänen
p. 0303 95 5164
tiina.seppanen@fingrid.fi
 
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
maiseman- ja luonnonhoidon kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen
p. 040 523 5133 
leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi
 

Jaa

Ajankohtaista

Ota yhteyttä