Alpeilta Po-joen laakson maitotiloille

Alpeilta Po-joen laakson maitotiloille –lännen nurmiryhmät reissussa

Nurmiryhmien alppimatkalla alkoi Itävallan jälkeen alamäki, joka kesti monta tuntia vuoristoseudulta kohti rehevää ja lämmintä Lombardian aluetta Italiassa.  Itävallassa olimme perehtyneet selvästi pienimuotoisempaan karjatalouteen ja Italian Po-jokilaaksossa tutustuimme yritysmäisiin maitotiloihin, joilla oli 400-500 lypsylehmää. Tilan johtamisen selkeys ja hyvä kokonaisuuden hallinta olivat upeaa kuultavaa näissä kohteissa. Tiloilla oli kiistaton johtaja ja vastuuhenkilöt käytännön kentällä sekä selvät taloudelliset ja laadulliset tavoitteet, joita seurattiin monipuolisten mittausten ja tunnuslukujen avulla. 

Vierailemamme tilat kuuluivat juustoa valmistavaan osuuskuntaan, joka maksoi maidosta suuruusluokassa 43 snt/kg. Biokaasu ja aurinkoenergia olivat osa tilojen tuotantoa ja taloutta. Laadukas sinimailasrehu ja erilaiset maissikomponentit olivat ruokinnan perusta kera pienen määrän soijaa, puuvillan siementä ja olkea. Hankaliksi asioiksi maitotiloilla koettiin lisämaan hankinnan vaikeus ja kalleus, typen käytön rajoitukset viljelyssä sekä maidon hinta.  Pellon vuokraksi isännät arvioivat 1200 – 1300  eur/ha ja pellon ostohinnaksi  75 000 eur/ha. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jos Itävallassa oli tuskasteltu runsaiden sateiden kanssa, saimme Italiassa perehtyä peltojen sadetukseen. Kuivuus on tyypillinen ongelma ja tämä on lisännyt syväjuuristen kasvien suosiota karjatiloilla. Onneksi bussimme juuttui tiukkaan mutkaan kiinni erään vierailutilan peltojen kupeeseen, sillä pääsimme perehtymään sinimailaspeltoon perusteellisesti. Sinimailanen on heille nurmien ykköskasvi, joka ei tarvitse joka vuosi sadetusta lainkaan. Sen sijaan italianraiheinäviljelmät sadetetaan 2-3 kertaa kesässä.  Sadetukseen tarvittavaan vesimaksuun käytettiin esimerkkitilalla 280 ha alueeseen suuruusluokkaa 24 000 euroa vuodessa. Tulvavesikastelun hyödyntäminen oli kiinnostavaa kuultavaa. Varsinkaan mailaspelloilla ei saa seisoa vesi missään vaiheessa, jonka vuoksi pellot muotoillaan 10 vuoden välein hieman kalteviksi pinnanmuodoiltaan. Viljoja kastellaan myös puomikastelulaitteella, jossa puomissa on sprinklerit ja puomi kiertää kehää kaivon tai kasteluputken ympärillä.  

Kyntö tehtiin erittäin syvään ja maan rakennetta kunnioitettiin. Lieronlantakasat olivat suomalaisin silmin jättikokoisia peltojen pinnalla! Tyypillistä oli, että mailasen valkuaispitoisuus vaihtelee satovuosien nurmilla kesän edetessä ja heinäpitoisuuden alentuessa RV 10%:sta 22%:iin. Niittoja tehdään kesästä riippuen 7-8 kertaa, kuukauden välein alkaen huhtikuusta ja päättyen lokakuulle. Siinä on rehuntekoa kerrakseen, mietti moni matkalainen. Tyypillinen satotaso nurmilla oli seoksesta riippuen 12 000-15 000 kg ka/ha ja lopputuotteena oli 45% kuiva-ainetta sisältävä rehu.

Sinimailasen lisäksi lehmille syötetään suuri määrä maissisäilörehua. Hyviä kokemuksia oli myös syysvehnästä. Vehnä tehdään tähkimisvaiheessa säilörehuksi ja tämän jälkeen kylvetään maissi. Vehnästä saadaan hyvin energiaa ja kuitua.

Cremonan karjanäyttelyssä hajaannuimme kiinnostuksen mukaan ihmettelemään eläimiä, koneita ja muita kiinnostavia teemoja. Cremonan näyttely kerää vuosittaan yli 80 000 kävijää ja näyttelyssä on mukana noin 850 kansainvälistä tuotemerkkiä edustettuna. Lisäksi karjanäyttelyssä on noin 400 eläintä ja kiinnostuneille järjestetään neljän näyttelypäivän aikana noin 50 seminaaria.  Allekirjoittaneet innostuivat sinimailaspelleteistä, kuution kokoisesta nuolukivennäismöhkäleestä -ja äkillisestä haastattelusta paikallisiin tiedotusvälineisiin. Suomalaisryhmäämme kohdeltiin näyttelyssä VIP-vieraina; ”The Finnish Official Delegation”.

Alppimatkaamme leimasi kokonaisuutena todella hyvähenkinen porukka, jossa riitti kiperiä ammattikysymyksiä, mielenkiintoisia pohdintoja paikallisten tapojen soveltamisesta suomalaisiin oloihin –ja sopivasti myös virkistävää suunsoittoa Italian auringon alla (ja auringonlaskun jälkeen sekä paikoin jopa juuri ennen auringonnousua). Parasta oli kuulemma maanantain ja perjantain välinen yö. Milanon lentokentällä paluulentoa odoteltaessa tehtiin jo uusia matkasuunnitelmia.