Ruovikoituneet rannat tarvitsevat hoitoa

Rannat ovat olennainen osa suomalaista maisemaa varsinkin täällä Länsirannikolla. Ne tarjoavat monenlaista virkistystä ja toimeentuloa niin paikallisille asukkaille kuin mökkiläisille. Ranta-alueet ja saaristo ovat lisäksi yksi tärkeimmistä matkailun vetovoimatekijöistä.

Monin paikoin ranta ei kuitenkaan enää ole entisensä: ruovikot ja pusikot ovat sulkeneet näkymät, veden laatu on huonontunut ja sinilevälautoista on tullut jokakesäinen ilmiö. Rantojen umpeenkasvuun on pääasiassa kaksi syytä: perinteisen rantalaidunnuksen voimakas väheneminen ja liiallinen ravinnekuormitus niin valuma-alueilta kuin ilmasta. Rehevöitymisestä on erityisesti hyötynyt järviruoko, joka peittää laajoja alueita etenkin matalissa merenlahdissa ja järvissä.

Järviruoko on hyötynyt rehevöitymisestä ja laidunnuksen päättymisestä.

Aktiivisilla hoitotoimilla monia hyötyjä

Ranta-alueita voidaan hoitaa niittämällä ruovikoita ja muuta vesikasvillisuutta, raivaamalla entisiä rantaniittyjä ja ottamalla ne takaisin laidunkäyttöön. Veden laatuun vaikutetaan valuma-alueilla laajemmin tehtävien toimenpiteiden, kuten suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen, avulla. Periaatteena on ravinteiden vähentäminen ja niiden vesiin kulkeutumisen minimointi.

Aktiivisilla hoitotoimenpiteillä avarretaan rantamaisemia, palautetaan niittyjen kukkaloistoa, parannetaan veden laatua, vähennetään metaanipäästöjä, lisätään hyönteisten ja linnuston monimuotoisuutta sekä helpotetaan rantojen virkistyskäyttöä ja ylläpidetään rantakiinteistöjen arvoa.  Etenkin laidunnus on tehokas rantojen hoitokeino. Oikein toteutettuna sillä saadaan hillittyä rehevöitymistä ja lisättyä avoimuutta ja lajiston monimuotoisuutta.

Laidunnus on perinteinen ja tehokas rantojen hoitokeino

Rantojen hoitosavotassa riittää tehtävää

Rantojen hoitotarpeisiin on herätty toden teolla viime vuosina.  Ranta-alueiden monikäyttösuunnitteluun on kehitetty uusi konsepti ja sen toteutukseen on laadittu ohjeistus. Ruovikoiden tuottama suuri biomassa on nähty haitan sijaan monipuolisena hyödyntämiskohteena ja korjuumenetelmien kehittämiseen on satsattu.  Tuore, vihreä ruoko sopii maanparannusaineeksi, viherlannoitteeksi, karjan rehuksi ja biokaasun raaka-aineeksi. Kuivaa, talvella kerättävää ruokoa voidaan käyttää katto- ja eristeaineena, katteena ja kuivikkeena sekä energiantuotannossa.

Ruokomassan korjuu ja sen kierrättäminen hyötykäyttöön on paikallista biotaloutta ja ekosysteemipalveluiden tuottamista parhaimmillaan. Siinä on Suomessa vielä kuitenkin paljon kehitettävää ja opittavaa esimerkiksi Keski-Euroopan ja Baltian maista. Potentiaalisin käyttökohde niitetylle ruo’olle on sen levitys pelloille, jolloin ruokomassan humusaineet ja ravinteet parantavat maan rakennetta ja samalla saadaan veden laatua heikentävää ravinteikasta biomassaa pois rannoilta.

Murskattu järviruoko sopii maanparannusaineeksi ja lannoiteeksi.

ProAgria Länsi-Suomi ja Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ovat mukana rantojen hoitosavotassa monin tavoin. Teemme suunnitelmia rantalaidunnuksen toteuttamiseen ja olemme mukana valtakunnallisessa Rannat kuntoon –hankkeessa, jossa kehitetään toimintamallia rantojen hoitoon yhdessä asukkaiden kanssa.

Rantojen monikäyttösuunnitelma Rymättylään ja Merimaskuun

Parhaillaan laadimme Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta Rymättylän ja Merimaskun ranta-alueiden monikäyttösuunnitelmaa. Suunnitelma kohdennetaan umpeenkasvaneille ranta-alueille, joita voidaan hoitamalla parantaa. Kohteina ovat vanhat rantaniityt, hakamaat ja metsälaitumet, monipuoliset reunavyöhykkeet sekä laaja-alaiset ruovikot ja virkistyskäytön kannalta tärkeät kohteet. Suomen Talousseura on jo aiemmin kartoittanut Rymättylästä ja Merimaskusta vesiensuojeluun sopivien kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden paikkoja.      

Suunnitelman toteuttaminen perustuu vapaaehtoisuuteen eikä se velvoita maanomistajia mihinkään toimenpiteisiin. Päinvastoin, tarkoituksena on tuoda esiin mahdollisuuksia ja ideoita oman lähiympäristön hoidosta kiinnostuneille. Usein rantojen kunnostuksen ja hoidon keinoksi mielletään ainoastaan ruoppaus, mutta suunnitelmassa halutaan tuoda esille kustannustehokkaampia ja ekologisempia vaihtoehtoja. 

Rantojen hoitotoimiin voi saada rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Rahoitettavia toimenpiteitä ovat muun muassa puuston raivaus, niitto ja laidunnuksen järjestäminen. Kehittämisohjelman ympäristökorvauksia ja investointitukia voivat hakea viljelijät ja rekisteröityneet yhdistykset, mutta Rymättylän ja Merimaskun suunnitelmassa esitellään myös kohteita, jotka sopivat yksittäisten asukkaiden ja mökkiläisten omatoimiseen kunnostukseen tai muulla rahoituksella hoidettavaksi. Maanomistajat ovatkin suhtautuneet suunnitteluun positiivisesti ja mielenkiinnolla. Suunnitelmaa esitellään Naantalin kaupungintalolla to 12.11. klo 16.30-19.00.

Lisätietoja rantojen suunnittelusta ja hoidosta sekä järviruo’on hyötykäytöstä:

http://www.ymparisto.fi/ruoko

https://www.doria.fi/handle/10024/97313

Terhi Ajosenpää
maisemasuunnittelija
ProAgria Länsi-Suomi/Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa