Iijoen maisema soutaen tutuksi

Iijokisoudun väkeä tauolla Sotkajärvellä heinäkuussa 2015. Kuva Kalle Hellström

Perinteiset, tervatut jokiveneet lipuvat alas Iijoen uomaa. Airojen narahdukset rikkovat lähes erämaista rauhaa. Tunnelma on juhlava, jopa harras. Soutajat suhtautuvat kunnioituksella jokea kohtaan. Tämä 370 kilometriä pitkä virta on tarjonnut vuosisatojen ajan kulkuväylän erämaassa, kalaa ravinnoksi, ravinteikkaita tulvaniittyjä ja jokivarsipeltoja maanviljelyyn, uittoväylän tukeille ja alaosiltaan myös vesivoimaa sähköntuotannon tarpeisiin. Joen keski- ja yläosat suojeltiin koskiensuojelulailla vuonna 1987.

Osallistuin kesällä 2015 ensimmäistä kertaa Iijokisoutuun ja olin vaikuttunut siitä aktiivisuudesta ja yhteishengestä, joka soutuporukalla on. Moni on ollut mukana jo tapahtuman alkupuolelta asti. Se on muodostunut yhdeksi isoimmaksi alueen retkeily- ja luonnonsuojelutapahtumaksi. Muuten melko hiljaiset jokivarren kylät heräävät eloon viikon ajaksi heinäkuun alussa, kun soutu kulkee niiden ohi. Paikalliset yhdistykset järjestävät muonituksen taukopaikoille ja paljon muutakin, mm. majoitusta ja ohjelmaa. Makumuistona jäi mieleen Sotkajärvellä nautitut suolasäynerieskat ja talkkunapuuro.

Viisikymmentä kilometriä arvokasta jokimaisemaa

Iijoen keskijuoksu valittiin parikymmentä vuotta sitten valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Siihen kuuluu vapaasti virtaavaa Iijokea 50 kilometrin matkalla Taivalkosken Jurmusta Pudasjärven Sotkajärvelle. Maisemat vaihettuvat itäosan Kainuun vaaraseudun kumpuilevista maisemista Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden loivapiirteisempiin maisemiin, jossa laajat suoalueet hallitsevat maisemaa.

Jurmun tulvaniittysaaret. Kuva: Aili Jussila.

Joen keskijuoksulla Iijoki virtaa vuolaana ja siinä on runsaasti koskia. Viisipäiväisen ja 160 km pitkän soututaipaleen varrella on noin sata koskea ja nivaa. Asutus on keskittynyt jokivarressa oleviin pieniin kyliin, joita metsätaipaleet erottavat. Rakennukset ja viljelykset ovat sijainneet lähellä jokea. Myös joen tulvaniittysaaria on hyödynnetty aiemmin heinämaina ja laitumina. Monet niistä ovat inventoituja perinnebiotooppeja. Tervanpoltto, savotat, porotalous ja kalastus ovat myös eri aikoina tarjonneet elantoa seudun asukkaille. Kalle Päätalon tunnettu Iijoki-sarja kuvaa mm. savottaelämää ja tukinuittoa.

Poroja Iijokivarren rantapellolla. Kuva: Taimi Mahosenaho

Luonnonlaitumissa mahdollisuuksia

Nykyisin alueen yksi tärkeä elinkeino on matkailu. Alueella riittää luonnonrauhaa ja erämaisia maisemia, joissa kaupunkilaiset voivat virkistäytyä. Iijoki on mm. melojien ja virkistyskalastajien suosiossa. Metsistä saadaan puuta ja porojakin on vielä isoja tokkia.

Pudasjärvellä lammastalous on ollut nosteessa. Kunnassa on toiminut oma teurastamo jo pitkään, ja vuodesta 2013 alkaen siellä on voitu teurastaa jälleen lampaita. Viime keväänä Pudasjärvellä oli lampaita lähes 2500. Alueella olisi paljon käytöstä pois jäänyttä peltoa maisemalaiduntamiseen sekä jokivarsiniittyjä ja muita luonnonlaitumia, jotka sopisivat hyvin lampaiden laitumeksi. Muutamalla lampurilla on jo pitkä kokemus luonnonlaitumien hoidosta ja tätä tietotaitoa olisi hyvä saada siirrettyä nuoremman polven viljelijöille. ProAgria Oulun ja Maa- ja kotitalousnaisten useissa hankkeissa on edistetty Iijoen alueen maiseman- ja ympäristönhoidon sekä lähiruoan ja matkailun yhteistä kehittämistä.

Tällä alueella kannattaisi edelleen jatkaa maisemalaiduntamisen edistämistä esimerkiksi neuvonnan, suunnittelun ja hanketoiminnan avulla. Siitä hyötyisivät niin luonto, matkailumaisemat, kalastusolosuhteet kuin lähilampaanlihan tuotanto. Lampaita ja muita laiduneläimiä mahtuisi lisääkin rantaniityille soutajien iloksi ja arvokkaita maisemia ylläpitämään.

Kirjoittaja: Kalle Hellström, maisema-asiantuntija Oulusta   

Lammaslaidunta Iijoen Kokkomutkassa. Kuva: Maarit Satomaa

 
Maisema mielessä on Maa- ja kotitalousnaisten MKN Maisemapalveluiden blogisarja, jossa kerrotaan Suomen kauneimmista ja arvokkaimmista maisema-alueista – meidän omista maisemistamme, niin työn kuin vapaa-ajan kautta. Blogi käsittelee myös Vihervuoden 2016 teemaa Minun maisemani - maalla ja kaupungissa.

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa