Naurisleipä

Naurisleipä
(3–4 leipää)

750 g   naurihia
0,5 l  vettä
1,5 tl suolaa
(25 g  hiivaa)
0,5 kg ohorajauhoja (osan jauhoista voi korvata vehenä- ja ruisjauhoilla)

1. Naurihit kuoritahan ja pienistetähän palooksi.
2. Keitetähän naurihit vetes pehemoosiksi ja tömpätähän (soseutetahan) keitinliemes hyvin. Annetahan tömpätyn survoksen jähtyä halooseksi.
3. Lisätähän survokseen vetehen liotettu hiiva ja sitte suola. Seatahan hyvin.
4. Sotketahan jauhot sekaasin.
5. Teherähän taikinasta pieniä emooksia ja leivotahan ne ohkaasiksi leiviksi (1-1,5 cm).
6.  Pistellähän leivät ja paistetahan heti kuumas uunis (250 C ). Tarjotahan lämpöösenä voin kans.

 

Etelä-Pohjanmaan naurisleipä on elonkorjuuajan herkku

Kun nauriiden kullankeltaiset mukulat nostetaan maasta, on naurisleivän leipomisen aika. Naurisleipä on Etelä-Pohjanmaan maakuntaleipä, joka paistuu kuumassa uunissa syksyn ja sadonkorjuuajan merkiksi.

Naurisleivän juuret ovat Etelä-Pohjanmaan satoisilla naurispelloilla. Nauris oli entisaikojen perusruokaa, jota viljeltiin runsaasti ja käytettiin monipuolisesti.  Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisten kotitalousneuvoja Anna-Liisa Saaren lapsuudessa nauriit olivat sekä syksyn odotettu herkku että karjatilalliselle tärkeä rehukasvi. Sadonkorjuuaikaan Anna-Liisan kotona leivottiin aina naurisleipää. ”Päälle levitettiin vain voita ja se oli niin hyvää, että muisto tuo edelleen veden kielelle”, tunnelmoi Anna-Liisa.  Eteläpohjalainen perinneleipä maistui herkulliselta myös hiilisilakoiden kera. Leivän lisäksi nauriista nautittiin tuoreina ja kypsennettyinä. ”Äiti toi nauriita pellolta lypsyltä tullessaan ja raaputti puukolla mehevää raastetta. Elonkorjuun evääksi pellolla kypsennettiin maakuopassa kuumien kivien alla myös makeita naurishaudikkaita”, kertoo Anna-Liisa.

Naurisleivän ohjetta ovat muokanneet emäntien mieltymykset ja jauhojen saatavuus. ”Ohje vaihtelee tekijän mukaan”, toteaa Anna-Liisa. Leivän voi leipoa rieskaksi ilma hiivaa tai kohottaa kuohkeaksi hiivan kera. Makean sävyn leipä saa, kun taikinan sekaan lorauttaa siirappia tai juurikkaita imellyttää jauhojen kanssa yön yli.  Reseptin jauhovalikoimaan kuuluu koko kotimaisten tähkäpäiden kolmikko: ohra-, vehnä- ja ruisjauhot. ”Kotona tehtiin hiivatonta naurisleipää käyttäen vain ohrajauhoja,” muistelee Anna-Liisa.   Koska pelkästään ohrajauhoilla leivottuun leipään tulee helposti kitkerä sivumaku – varsinkin, jos jauhot ovat päässeet vanhenemaan – kannattaa naurisleivän leipomista kokeilla ohra-, vehnä- ja ruisjauhojen seoksella.

Eteläpohjalaisen erikoisuuden leipominen vaatii pientä vaivannäköä. ”Leipomista voidaan pitää työläänä, koska nauriit pitää pestä, kuoria ja soseuttaa, mutta se on osa tätä leipomistyötä”, pohtii Anna-Liisa. Vaivannäkö palkitsee, sillä kokemattomallekin jauhopeukalolle on luvassa herkullinen makuelämys. ”Naurisleivän leivonta onnistuu jokaiselta. Kun taikinan jättää pehmeäksi, muita niksejä ei tarvita”, kannustaa Anna-Liisa.  Mainioita naurisleipiä kypsyy sähköuunissa, leivinuunin lämpö lisää maittavuutta entisestään. Naurisleipää leivotaan erä, joka katoaa makoisiin suihin yhdeltä istumalta, sillä leipä on parhaimmillaan tuoreena.

Artikkeli on ilmestynyt KOTI-lehdessä 8/2012.

Jaa