Vähennä ravinnekuormaa: syö enemmän kasviksia

Lisää kasviperäisen ruuan käyttöä! Kokeile vaikkapa herkullista härkäpapukeittoa. Kuva: Timo Viljakainen
Ruokavalinnoilla on monia vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön. Vesiin päätyvää ravinnekuormaa voi vähentää esimerkiksi lisäämällä kasviperäisen ruuan käyttöä.
 
Herkuttele herneillä, popsi papuja 
 
Kasviperäisten tuotteiden, kuten viljojen, hedelmien, marjojen ja vihannesten vaikutus ravinnepäästöihin on pieni. Kasviksista hyviä proteiinilähteitä ovat täysjyväviljatuotteet, pavut, herneet, linssit ja pähkinät. Kotimaiset palkokasvit, kuten herne ja papu, pystyvät hyödyntämään ilmakehän typpeä, ja ovat näin ollen viljelykierrossa arvokkaita kasveja. Kotimaisen herneen ja härkäpavun fosforipäästötkin ovat noin kymmenesosa verrattuna naudanlihaan.  

Kasviperäiset tuotteet ovat myös terveysnäkökulmasta suositeltavia. Kasvisten osuutta ruokavaliossa on helppo kasvattaa lisäämällä lautaselle kasvisten määrä ja valitsemalla kasvisruokavaihtoehdon. 
 
Lue lisää ravitsemuksen ja ympäristövaikutusten kytköksistä Eviran sivuilta.
 
Lihantuotannon vaikutuksista
 
Eläinproteiinin tuottamisen ravinnepäästöt syntyvät pääosin rehuketjujen kautta. Lihan kulutukseen liittyvät ravinnepäästöt ovat suurimpia lampaan- ja naudanlihalla (Itämerilaskuri). Itämeri-laskurilla kuluttaja ja voi selvittää kulutustottumustensa vaikutuksia Itämeren ravinnekuormitukseen. Itämerilaskuri ei huomio erilaisia tuotantotapoja, joten luvut ovat keskiarvoja. 
 

Jos lihaa kuluttaa, kannattaa ravinnenäkökulmasta suosia tuotantoa, jossa eläimiä ei ruokita viljalla vaan nurmella. Esimerkiksi ylämaankarjaa ruokitaan nurmella.  Suojavyöhykkeitä ja rinnemaita laiduntavat eläimet ovat erityisen hyvä vaihtoehto. Valitettavasti kuluttajan on toistaiseksi vaikea selvittää, miten eläimiä on ruokittu.
Lihan kulutus on kytköksissä rehuviljan tuotantoon. Jos viljan tuotantoa voidaan vähentää, peltoalaa voidaan pitää enemmän nurmipeitteisenä, millä on suotuisia vaikutuksia eroosion vähenemiseen.  Jos kaikkein eroosioherkimmät lohkot muutetaan nurmipeitteisiksi ja niillä tuotetaan nurmirehua eläimille, voidaan vähentää ravinnepäästöjä merkittävästi verrattuna tilanteeseen, jossa niillä viljeltäisiin yksivuotisia kasveja. Laidunnus voi vaatia noin kaksinkertaisen pinta-alan väkirehuruokintaan nähden. Toisaalta pienentynyt rehuviljan kysyntä vapauttaa peltoja mahdolliseen nurmiviljelyyn. 
 
 
Tämä teksti perustuu Suomen Ympäristökeskuksen artikkeliin. Koko artikkelin voi lukea täältä.
 
Haluaisitko oppia käyttämään palkokasveja monipuolisemmin? Täältä saat vinkkejä ja ohjeita härkäpavun käytöstä. Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat tarjoavat myös Potkua pavuista ja palkokasveista -ruokakursseja. Kysy lisää!
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jaa

Ota yhteyttä

Palvelut