Vieraslaji-info ja jättipalsamin torjuntatalkoot

Jättipalsamilla ei ole Suomessa luontaisia vihollisia, jotka rajoittaisivat sen leviämistä luontoon. Kuva: Katri Salminen

Vieraslaji-info ja jättipalsamin torjuntatalkoot

25.06.2018

Maskun kunnan kanssa järjestettävässä vieraslaji-infossa ja kitkentätalkoissa asiaa haitallisten vieraslajien tunnistuksesta ja torjunnasta.

Maskun Rapuojalla järjestetään vieraslaji-info ja jättipalsamin kitkentätalkoot juhannuksen jälkeisenä maanantaina 25.6. Tervetuloa kaikki mukaan!

Kokoonnutaan klo 17.30 Tammenahjon leikkikentän laidalla, os. Tammialhontie 1, Masku.

Tilaisuudessa opastetaan oikeisiin torjuntamenetelmiin ja kitketään yhdessä Rapuojaa puhtaaksi jättipalsamista Tammenahjon ja Muuntajanmäen välillä. Valonian virtavesiasiantuntija on paikalla kertomassa Rapuojan lajistosta ja esittelee aiemmin tehtyä kutusoraikkoa. Talkoisiin on hyvä varautua pitkillä housuilla ja hihoilla. Maskun kunta tarjoaa talkoolaisille työhanskat.

Tervetuloa talkoisiin yhteisen lähiympäristön hyväksi!

 

Vieraslajit ovat uhka Suomen luonnolle

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Yleensä vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöönsä ja tuhoutuvat nopeasti. Joissakin tapauksissa vieraslajit kuitenkin menestyvät, muodostavat lisääntyvän kannan ja vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään. Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille. Suomessa on tunnistettu 157 haitallista Suomessa esiintyvää vieraslajia, jotka aiheuttavat selkeästi todennettavia välittömiä tai välillisiä haittavaikutuksia.

Jättipalsami

Jättipalsami on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Nuorta jättipalsamia rantametsässä Maskussa.

Jättipalsami leviää tehokkaasti siementämällä kosteikoissa ja rantametsissä joki- ja puronvarsia myöten. Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho. Kasvin lehdet ovat muodoltaan suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Sillä on suuret, jopa 4 cm kokoiset kaksineuvoiset kukat. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Kukat ovat useimmiten vaaleanpunaisia. Suomessa on tavattu useita värimuotoja tummanpunaisista valkoisiin. Kasvin hedelmä on litumainen kota, joka repeää kypsänä herkästi singoten siemenet monien metrien päähän lähiympäristöön.

    

Jättipalsamin tunnistaa ennen kukintaa pyöreistä sirkkalehdistä ja osin punertavasta varresta. Jättipalsami on myös helppo kitkeä hennon juuriston vuoksi.

Jättipalsamin torjunta

Pienet (muutamien neliömetrien laajuiset) jättipalsamikasvustot on helppo hävittää kitkemällä kasvit yksitellen pois mahdollisimman varhain, mielellään viimeistään kukinta-aikana, ennen siementen kypsymistä. Hentojuuriset versot irtoavat maasta helposti, eikä erityisiä suojavarusteita tarvita. Kitkemisen teho voidaan varmistaa seuraavana vuonna. Jos siementäviä yksilöitä ei päästetä syntymään, häviää kasvi paikalta hyvinkin nopeasti. Kasvin pienet siemenet kulkeutuvat helposti mullan ja kenkien mukana uusille kasvupaikoille, joten siemeniä sisältäviä kasvinosia on käsiteltävä varoen. Laajojen kasvustojen hävittämistä kannattaa kokeilla niittämällä kasvit mahdollisimman alhaalta. Niiton jälkeen on varmistettava, ettei paikalle jää pienikokoisia kukkivia yksilöitä.

 

 

 

Tapahtuman ajankohta: 25.06.2018 17:30
Lähiosoite: Tammialhontie 1
Postinumero ja -toimipaikka: Masku

Jaa

Artikkelit

Tapahtuman henkilöt

Palvelut